Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 15.12. käsittelemään hyvinvointialuestrategiaa ja talousarviota vuodelle 2026. Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan muutokset palkkioiden leikkauksista, uudesta strategiasta ja talousarviosta. Päätökset kokonaisuudessaan voi lukea Kainuun hyvinvointialueen nettisivuilta. Hyvinvointialueen demarien valtuustoryhmän puheenvuoron piti Atte Seppänen.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja viranhaltijat sekä muut läsnäolijat.

Kainuun hyvinvointialue on elää jatkuvassa muutoksessa. Kesällä aloittanut aluevaltuusto on ensitöikseen päässyt päivittämään hyvinvointialuestrategiaamme vastaamaan ajan haasteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Samaan aikaan käsittelyssä on ollut myös talousarviotyö, jossa meitä odottaa edelleen suuret säästöpaineet. Haluan aluksi kiittää kaikkia valtuutettuja ja viranhaltioita siitä yhteistyöstä, jolla sekä strategiaa että talousarviota on laadittu. Hyvinvointialueen demarit kannattavat molempia asiakirjoja emmekä esitä niihin muutoksia.

Poliittisista näkökulmista ja painotuseroista huolimatta meillä on tässä aluevaltuustossa yksi tehtävä: huolehtia siitä, että kainuulaiset saavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita silloin, kun he niitä tarvitsevat – tehokkaasti ja kattavasti. Me olemme täällä kainuulaisten luottamuksesta kainuulaisten parhaaksi ja se meidän täytyy muistaa, sillä ihmiset luovat organisaation ja siksi organisaation tehtävä on toimia asukkaidensa hyväksi. Jotta voimme tehtävämme saavuttaa, tarvitsemme (ainakin) kolme asiaa: rohkeutta, luottamusta ja vakautta

Rohkeus tarkoittaa sitä, että meidän on kyettävä näkemään asioita uudella tavalla ja meidän on tehtävä asioita eri tavalla kuin aiemmin. Uudistaminen vaatii rohkeutta ja se vaatii kykyä tehdä päätöksiä – usein vaikeitakin.

Luottamus tarkoittaa sitä, että valtuuston eri toimijat kykenevät toimimaan yhdessä. Se tarkoittaa, että keskusteluyhteys niin eri puolueiden, eri kuntien kuin myös luottamushenkilöiden ja virkajohdon välillä säilyy kattavana ja avoimena. Me olemme yhteisellä kainuulaisten asialla, ei yhden puolueen tai yhden kunnan. Poliittiset erimielisyydet kuuluvat tähänkin saliin ja hyvä niin, mutta yhteistyö ja neuvotteleminen ei saa hävitä niiden alle.

Tähän kuuluu myös se, että jokaisella valtuutetulla on kaikki tarvittava tieto päätöksentekonsa tueksi, sillä jokainen valtuutettu ja koko valtuusto vastaa päätöksistään. Tähän tarvitaan edelleen syventyvää yhteistyötä viranhaltioiden ja luottamushenkilöiden välillä. Vastavuoroisesti on vähintään yhtä tärkeää, että luottamushenkilöt luottavat viranhaltijoihin, heidän työhönsä ja heidän kykyynsä tehdä työtä kainuulaisten parhaaksi. Ja meidän luottamushenkilöiden tehtävä on kantaa vastuu siitä, että päätösten toimeenpanijat pystyvät sen tekemään.

Vakaus tarkoittaa sitä, että aluevaltuusto ja koko hyvinvointialue pystyy tekemään harkittuja, ennakoituja ja pitkäaikaisia päätöksiä koko hyvinvointialueen rakentamiseksi. Yksikään hyvinvointialue ei voi tehdä työtään hyvin ilman työrauhaa ja selkeitä, ennakoitavia tulevaisuudennäkymiä.

On järkyttävää, että nyt vain kolme vuotta hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen, ryhdytään spekuloimaan alueiden määrien vähentämisellä. Ei Kainuun hyvinvointialue, eikä yksikään muukaan alue, ole vielä valmis eikä nyt ole oikea aika ryhtyä jälleen muuttamaan rakenteita. Kainuun hyvinvointialue on yksi pienimmistä alueista, mutta juuri se antaa meille mahdollisuuden uudistaa toimintaamme tavalla, joka ei olisi suurille mahdollista.

On myös täysin absurdia verrata eri alueita vain asukasmäärän perusteella, sillä alueet ovat niin asukastiheydeltään kuin demografialtaan erilaisia. Meillä on kyky, halu ja mahdollisuus rakentaa kestävä ja toimiva itsenäinen hyvinvointialue, joka tottakai tekee hyvää yhteistyötä muiden alueiden kanssa – kuten tähänkin saakka. Tähän täytyy myös lisätä se, että suuremmatkaan hyvinvointialueet eivät ole saaneet vielä toimintaansa valmiiksi, ja siksi keskeneräisten järjestelmien yhdistäminen tuntuu lyhytnäköiseltä eikä ratkaise niitä haasteita, joita jokaisella hyvinvointialueella on.

Tärkeintä nyt on antaa hyvinvointialueille työrauha rakentaa oma toimintansa kestävälle pohjalle, eikä poukkoilla vuosi toisensa jälkeen eri suuntiin. Tällainen toiminta rapauttaa hyvinvointialueiden päätöksenteon.

Ensi vuodesta tulee lisätalousarvioineen ja tammikuussa päättyvine yt-neuvotteluineen haasteellinen, mutta pitkäjänteisellä ja vakaalla työllä me pystymme selvittämään haasteemme. Alijäämien kattamisvelvoite odottaa, ja siihen meidän on päästävä. Kova työ jatkuu ja muutokset vaativat meiltä kaikilta rohkeutta ja sopeutumiskykyä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että pidämme työssämme jokaisen ihmisen mukana.

Kuten hyvinvointialuestrategiassammekin mainitaan, laitamme asukasta varten palvelut kuntoon henkilöstön kanssa. Osaava, hyvinvoiva henkilöstö on koko hyvinvointialueen elinehto. Meidän täytyy pitää huolta työntekijöistämme ja siitä, että tarvittaviin tehtäviin on ja niihin saadaan riittävästi osaavaa henkilöstöä – kaikkialla laajassa Kainuussa. yt-neuvottelut ovat käynnissä, ja toivon todella, että neuvotteluissa päästään kaikkia tyydyttäviin ratkaisuihin. Hyvinvointialueemme eläköitymisaste on 33%. Me tulemme tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa, joten meidän on pidettävä kiinni henkilöistä, jotka meillä haluavat työskennellä.

Yhtä tärkeää on pitää huolta myös siitä, että henkilöstömme voi hyvin, pystyy ja haluaa kehittyä työssään ja tarjota parasta palvelua kainuulaisille. On erittäin huolestuttavaa, että henkilöstömme sairauspoissaolot ovat maan korkeimpia, ja hyvinvointialueen työnantajana on velvollisuus vaikuttaa tähän. Meidän täytyy tukea nykyistä paremmin henkilöstöämme, siten, että meillä on terveelliset, turvalliset ja käyttökelpoiset tilat sekä mielekkäät ja tasapainoiset työtehtävät eikä yksikään työntekijä kuormitu työssään liikaa. Me voimme olla paras työnantaja.

Henkilöstön lisäksi haluan nostaa strategiasta palveluverkon uudistamisen. Se on tulevan valtuustokauden tärkein tehtävä. Meidän täytyy varmistaa kestävä, toimiva ja tehokas palveluverkko koko Kainuun alueella. Palveluverkko, jossa jokainen saa apua silloin, kun sitä tarvitsee ja jokainen tietää, mistä apua saa. On hienoa, että olemme saaneet omahoitaja- ja lääkärimallin käyttöön ensimmäisenä Suomessa, mutta tästä työ vasta alkaa. Kun haemme väistämättömiä säästöjä, meidän on mietittävä, mikä palvelee kainuulaista parhaiten – tai mikä vaihtoehto on vähiten huono.

Strategiassa siirretään painopistettä myös ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Tämä on erittäin tärkeää ja toivottava kehityssuunta. Meidän on muistettava, että ennaltaehkäisevä työ on pitkäjänteistä ja tulokset näkyvät viiveellä ja siksi sinne täytyy osoittaa riittävät resurssit talousarvioissa.

Samaan aikaan säästöt vaikuttavat kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla, niin myös täällä luottamushenkilötasolla. Me emme ole irrallinen osa hyvinvointialuetta, vaan myös meidän tulee vaikeina aikoina sopeutua muutokseen. Ryhmärahan ja kokouspalkkioiden leikkaukset eivät ole hyvinvointialueen budjetissa kenties euromääräisesti suurimpia säästökohteita, mutta eivät nekään ole vaikutuksettomia. Jokaisen meistä täytyy kantaa vastuuta. Samoin ostopalvelujen valtavasti kasvavat kustannukset täytyy saada kuriin.

Säästöpaineissa meidän on tarkasteltava myös kriittisesti palkkatasoa ylimmän johdon osalta. Hyvinvointialueiden aloittaessa alkanut palkkakilpailu rasittaa kaikkia hyvinvointialueita, ja niin myös meitä. Siksi sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ajattelee, että myös ylimmän virkahenkilöjohdon on osallistuttava säästötoimenpiteisiin muun henkilöstön ja luottamushenkilöiden ohella. Näin on toimittu esimerkiksi Etelä-Karjalassa, joka päätti marraskuun lopulla suuret yt-neuvottelut.

Yhteisen hyvinvointialueemme rakentaminen jatkuu, kuten myös sen haasteet. Uutta strategiaamme ryhdytään toteuttamaan muutosohjelman avulla. On erittäin tärkeää, että muutosohjelmassa vahvistetaan kestävä palvelurakenne koko Kainuussa, varmistetaan alueiden palvelutaso ja toimipaikat ja huolehditaan henkilöstöstä muuttuvassa toimintaympäristössä. Meidän täytyy tehdä asioita uudella tavalla tietoon pohjaten unohtamatta, kenelle töitä teemme. Muutosohjelmasta tulee yksi tärkeimmistä hyvinvointialueen asiakirjoista, ja siksi on erittäin tärkeää, että aluevaltuusto ja aluevaltuutetut ovat kiinteästi mukana sen aikaansaamiseksi.

Uskon, että uudistavalla ja yhteistyöhön ja luottamukseen nojaavalla otteella saamme aikaan hyviä päätöksiä ja lopulta sellaisen hyvinvointialueen, johon voimme olla tyytyväisiä – ja vaikkei se ehkä kainuulaiseen mielenlaatuun sovi – jopa ylpeitä. Haluan myös kiittää koko henkilöstöä tästä vuodesta ja toivottaa jaksamista näinä haasteellisina sopeuttamisaikoina.

Se, joka haluaa mennä nopeasti, menköön yksin, mutta me, jotka haluamme mennä pitkälle, mennään yhdessä – kainuulaisina.

Näillä sanoilla haluan toivottaa omasta ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta aluksi koko henkilöstölle jaksamista näinä vaikeina sopeuttamisen aikoina ja toiseksi jokaiselle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Kiitos.”